Lilith

Tässä käy näköjään usein niin, että kun yhteen asiaan paneutuu, se johtaa kuin itsestään toiseen…Luin Kaisa Peltolan Häpeän alkemia kirjaa ja siinä törmäsin kertomukseen Lilithistä. En ollut ikinä aiemmin kuullutkaan tällaisesta naishahmosta.  Lilith on siis kuulunut jo Raamatun luomiskertomukseen, jossa hän oli Aatamin ensimmäinen vaimo. Niin, tiesittekö te, että Aatamilla oli vaimo jo ennen Eevaa? Ja itse asiassa Aatamilla oli neljä eri vaimoa, joista Eeva oli viimeisin ja se vaimo, josta halutaan kertoa. No miksi Lilithistä sitten halutaan vaieta? Koska hän oli vahva nainen joka ei halunnut alistua. Häntä ei luotu Aatamin kylkiluusta niin kuin Eeva luotiin, vaan samalla tavalla kuin Aatamikin. Eli jo luomisprosessissa hän oli tasavertainen Aatamin kanssa. Lilith myös omisti oman seksuaalisuutensa ja hänen sanottiin olevan ensimmäinen noita. Kun aloin tutkia, mitä kirjallisuutta hänestä löytyy, sitä löytyi lähinnä englannin kielellä. Lilith on kuitenkin noteerattu monissa muissakin uskonnoissa kristinuskon lisäksi, esimerkiksi juutalaisuudessa.

Kaisa Peltolan kirjassa Häpeän alkemia, Lilithistä kirjoitetaan näin: ”Erityisen kiehtova ja suoraan patriarkaatin ja häpeätrauman ytimeen menevä myytti on kristinuskon luomiskertomus: kuinka jumala loi ensin miehen, Aatamin, omaksi kuvakseen ja sitten kylkiluustaan naisen, Eevan. Vanhan testamentin mukaan käärme vietteli Eevan syömään hyvän ja pahan tiedon puusta, josta jumala oli kieltänyt ihmisiä syömästä. Myös Aatami söi Eevan antamaa kiellettyä hedelmää. Tämän teon seurauksena Jumala karkotti ihmiset Eedenin puutarhasta, paratiisista. Keskeistä patriarkaalisessa kulttuurissamme on ollut naisen näkeminen miehen silmien kautta, miehen tarpeita varten. Naiset itsekin ovat omaksuneet tämän ja näkevät oman minuutensa miehen katseen kautta, oman haluttavuutensa ja rakastettavuutensa kautta. Mutta Eeva ei ollut ensimmäinen nainen – ensin oli Lilith, alkunainen. Ensimmäinen nainen Lilith ja Aatami luotiin yhtä aikaa, tasa-arvoisiksi ja itsenäisiksi. Lilith edusti naisen alkuvoimaa, luontaista seksuaalisuutta, suoraa tietämistä ja näkemistä, vaistonvaraisuutta, kehollisuutta ja orgaanista voimaa, mitä ei voi hallita. Eli kaikkea sitä, mikä patriarkaattisessa maailmassa on naisilta kielletty -kielletty häpäisemällä. Lilith olikin liian villi Aatamille, ei suostunut alistumaan ja lähti paratiisista. Tarinoissa korostuu aina se, kuinka Lilith oli niin villi, että halusi rakastella Aatamin päällä. Tämä täytyy laittaa kontekstiin, jossa seksuaalisuus oli määritelty vain lisääntymistarkoituksessa, eikä siitä missään nimessä saanut nauttia. Aatamille luotiin uusi, nöyrä puoliso, Eeva.” Kertomuksessa Lilithin elämän puussa asuivat myös pöllö ja käärme. Ja käärme ja pöllö lähtivät Lilithin mukana, kun hän lähti paratiisista. Joissain kertomuksissa on esitetty myös, että Lilith olisi tullut käärmeen hahmossa tarjoamaan Eevalle omenaa hyvän ja pahan tiedon puusta. Lilith olisi siis henki, joka haluaa herättää totuuteen.

Nykypäivänäkin voidaan nähdä, ketkä ovat tämän päivän Lilithejä. Esimerkiksi Erika Vikman haluaa esiintyä avoimen seksuaalisesti ja on tehnyt tästä eräänlaisen naisellisen voimaantumisen väylän jota toki käyttää myös kaupallisesti hienosti hyväkseen. Hän on tuotteistanut sisäisen Lilithinsä, häpeämättömän, avoimesti seksuaalisen naisen, joka välittää piut paut siitä, mitä hänestä sanotaan tai kirjoitetaan. Mutta tämän kaiken keskellä, hän kuitenkin myös hakee huomiota ja hyväksyntää miehisen katseen kautta. Jos ei olisi miehiä, olisiko niin suurta tilausta Erika Vikmanin kaltaisille artisteille? Seksikkyys myy ja miehet ovat sen innokkaimpia ostajia. Kun Erika oli suomen edustaja Euroviisuissa, seurasin vaan sivusta sitä, miten seksikkyys ehkä saattaa myydä hyvin, mutta ei kuitenkaan anna ammatillista arvostusta sen kautta suosiota hakevalle naiselle. Kun Erika Vikman oli suomen euroviisuedustajana, ei häntä hehkutettu mediassa sillä tavalla kuin esimerkiksi Kaj-yhtyettä, joka mielestäni sai paljon enemmän huomiota. Ja pääsi esimerkiksi Telian mainoskampanjaan. Eli vaikka seksi myy ja kerää huomiota, sen kautta saatu huomio on kuitenkin jotenkin häpeällistä huomiota, suomalaiset eivät siis halunneet ja pystyneet olemaan ylpeitä Erikasta, koska tavallaan kuitenkin häpesivät tätä hänen esiin tuomaa avoimesti seksuaalista naismallia. Lilith haluttiin siis vaientaa ja työntää jälleen taustalle. Amerikassa vastaava esimerkki naisartistista on Miley Cyrus. Hän tuli julkisuuteen Hannah Montanan roolissa, joka oli hyvin puhtoinen rooli. Hänen uransa lähti lentoon, kun hän karisti Hannah Montanan puhtoisen imagon pois ja alkoi esiintyä paljon seksikkäämmin.

Jotenkin tämä naisen lukitseminen tiettyyn kategoriaan ja lokeroon on vähän raskasta. Jos Erika nyt haluaisi alkaa esiintyä ns. vakavasti otettavana artistina hänen olisi vaikeaa, ellei jopa mahdotonta murtautua tuosta nykyisestä roolistaan ulos. Naisen on siis uraansa miettiessään jo heti kättelyssä tehtävä se valinta, lähteekö etenemään seksuaalisia avujaan hyväksi käyttäen vai ei. Toki kaikille tämä valinta ei ole edes mahdollinen, jos ei ole sellaisilla avuilla siunattu. Ja pitää muistaa se, että kaikki naiset jossain vaiheessa vanhenevat ja ns. ”rupsahtavat”, joten jos uransa perustaa miesten katseiden varaan, jossain vaiheessa miehiä ei enää kiinnosta. Sillä aina tulee uusia ja tuoreita Erikoita, jotka ovat valmiita näyttämään kehostaan lähes kaiken.

Maailma on tosiaan melko kaksinaismoralistinen paikka. Miehet haluavat, että kotona heillä on se kiltisti alistuva Eeva, mutta salaisesti he kuitenkin fantasioivat Erika Vikmanin kaltaisista Lilitheistä. Naisen halutaan olevan joko se pyhä Madonna tai sitten huora. Tai äiti. Naisella on vaikea paikka ja valinta, minkälaista kuvaa itsestään haluaa antaa. Pitää olla vähän seksikäs, jotta puoliso olisi ylpeä ja haluaisi makuuhuoneessa, mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta ei leimautuisi ”huonoksi naiseksi”. Miehille visuaalisuus on kuitenkin tärkeää ja he haluavat olla ylpeitä naisestaan. He tavallaan haluavat, että muut miehet kadehtivat ja haluavat hänen naistaan.  Peltolan mukaan naisen ja seksuaalisuuden demonisoinnin oppikirjoja löytyy pitkältä ajalta, mutta todellinen massaoperaatio olivat noitavainot, jotka olivat suoraa jatkoa uskonpuhdistuksille. Noitavainot olivat systemaattinen, ylikansallinen operaatio ja naisenhäväistyskampanja, joka iskosti noitadoktriinin syvälle ihmiskunnan tajuntaan. Noitavainot olivat systemaattinen operaatio, jonka avulla luotiin perusteet patriarkaattiselle hierarkialle ja sen mahdollistamalle kapitalistiselle järjestelmälle. Peltolan mukaan noitavainot tapahtuivat Euroopassa 1450-1600-luvulla, aggressiivisimmillaan vainoaminen oli vuosina 1580-1630. Näinä vuosina satojatuhansia naisia kidutettiin, poltettiin ja teloitettiin hengiltä. Silvia Federici on kirjoittanut hyytävän yksityiskohtaisen ja kokonaisvaltaisen teoksen noitavainojen historiasta (Caliban and The Witch. Women, the body and primitive accumulation) Federici osoittaa, kuinka noitavainot olivat yksi aivan keskeisiä operaatioita työväenluokan muodostamisessa. Tuolloin eurooppalainen talonpoikaisluokka oli murenemassa maiden yksityistämisen, kasvavan verotuksen ja valtiollisen kontrollin lisääntyessä kaikilla elämänalueilla.

Peltosen mukaan noitavainot olivat systemaattinen sota naisia vastaan. Noitavainojen tavoite oli eliminoida niiden naiseuden voimien ilmeneminen, joita ei enää siedetty. Noitavainot kirosivat naisen seksuaalisuuden kaiken pahan alkuna ja juurena. Seksuaalisesti aktiivinen nainen oli julkinen vaara sosiaaliselle järjestykselle ja miehen seksuaalisen himon herättäminen noituutta. Myös naisen sosiaalinen voima haluttiin alentaa ja tuhota. Noidaksi nimettiin nainen, joka harjoitti seksiä avioliiton ulkopuolella, ilman perheenlisäystarkoitusta, joka argumentoi vastaan, joka kiroili, sekä nainen, joka ei itkenyt kidutettaessa. Erityisesti noituussyytökset kohdistuivat alemman luokan naisiin. Federici piirtää hyvin johdonmukaisen kuvan siitä, kuinka se, mitä demonisoitiin, palvelee saumattomasti kapitalistiseen yhteiskuntarakenteeseen siirtymistä, joka liittyy saumattomasti siirtymiseen orgaanisesta maailmankuvasta mekanistiseen, rationaaliseen ja lineaariseen maailmaan. Eurooppalainen noitavaino oli vastahyökkäys naisten kapinoinnille ja vastustukselle leviävää kapitalistista ylivaltaa kohtaan sekä sitä valtaa kohtaan, mitä naisen seksuaalisuus ja synnyttämisen omistaminen sekä kyky parantaa edusti. Köyhän luokan vahvat naiset nähtiin uhkana, ja pahinta noituutta oli parantaminen, pahempia kuin mitkään muut naiset olivat shamaanit, tietäjänaiset ja kätilöt, ja heitä rangaistiin ankarimmin. Noitavainojen avulla luotiin patriarkaatin rakenne, jossa naisen keho, työvoima, seksuaalinen ja synnyttävä voima otettiin valtion haltuun ja transformoitiin taloudelliseksi resurssiksi. Kaikista vastenmielisin oli vanha nainen: vanhalla ja rumalla naisella ei ollut enää oikeutta seksuaalisuuteen. Vanhan naisen seksuaalinen vitaalisuus oli varma todiste noituudesta. Vanhat naiset olivat viisaita ja arvostettuja, aivan keskeisiä yhteisön arvokkaita jäseniä. Nyt heidät täysin häpäistiin ja sysättiin syrjään. Huh, mitä tekstiä! Mutta tavallaan nämä noitavainot ovat läsnä nykypäivässäkin. Naisen seksuaalisuus halutaan omistaa, mutta samalla kuitenkin sitä pidetään jollain tavalla häpeällisenä. Naisen keho ja itsemääräämisoikeus halutaan monissakin maissa ja kulttuureissa edelleen nähdä miehen omaisuutena ja pitää miehen kontrollin alla.

Lilithiä voidaan pitää naisen varjominän ruumiillistumana, se osa psyyksestä, joka sisältää tukahdetut  kaipaukset, pelot ja potentiaalin. Kohdatakseen Lilithin, on kohdattava oma varjo-minänsä. Lilithin on sanottu olevan kuin myrskyisä tuuli tai pimeä yö. Nämä voidaan nähdä vertauskuvina, joissa tuuli edustaa psyyken muutosta ja yö taas edustaa alitajuntaa, paikkaa missä pelot ja kaipaukset vellovat, mutta joka on myös hedelmällistä maaperää muutokselle ja oman itsen löytämiselle. Lilith edustaa itsestä ulkoistettuja osia, seksuaalista häpeää, tukahdutettua raivoa, parantumattomia traumoja ja kiellettyä intuitiota. Lilith janoaa aitoutta. Pyhää raivoa. Oikeaa aistillisuutta. Hengellisyyttä, joka ei edellytä alistumista. Lilith opettaa, että huolenpitoa pitää aloittaa omasta itsestä. Lilith myös ilmestyy usein silloin, kun elämä romahtaa. Erossa joka vihdoin vapauttaa sinut. Kun koet petoksen, joka auttaa sinua vihdoin näkemään selkeästi. Yhteenotossa, joka auttaa sinua vihdoin tuomaan oman äänesi esiin. Kun elät Lilithinä, elät totuudessa. Ja valitset itsesi, kokonaan ja anteeksipyytämättä. Etkä enää ulkoista omaa arvoasi ihmissuhteisiin, rooleihin, seuraajiin tai toisten hyväksyntään. Se voi tarkoittaa myös huonojen mallien, perhesuhteiden tai vanhan identiteetin luota pois kävelemistä. Se tarkoittaa myös sitä, että annat anteeksi itsellesi.

Miten sitten voit löytää sisäisen Lilithisi? Minä löysin Lilithin meditoimalla, kirjoittamalla päiväkirjaa ja tekemällä Tarot luentoja. Olin oikeastaan elänyt koko elämäni vasemman aivopuoliskon ohjaamana, tehden loogista ja analyyttistä työtä. Olin tukahduttanut tunteet ja intuition äänen. Olin tukahduttanut naiseuteni ja myös seksuaalisuuteni alistumalla huonoon avioliittoon.  Oikeassa aivopuoliskossa sijaitsevat luovuus, intuitio ja emotionaalinen äly. Kirjassaan Awakening Lilith: A Transformative Guide to Feminine Power Hator ja Hoffman kirjoittavat että erilaisilla hengitystekniikoilla voi pystyä muuttamaan emotionaalista ja mielentilaa. Esimerkiksi Sadhguru kertoo, että eri sierainten kautta hengittäminen on yhteydessä autonomiseen hermostoon ja sillä voi vaikuttaa aivojen toimintaan. Vasemman sieraimen läpi hengittäminen aktivoi oikeaa aivopuoliskoa ja päinvastoin. Eli sulje oikea sierain, hengitä syvään vasemman sieraimen kautta, pidätä hengitystä hetki ja hengitä ulos hitaasti. Toista tätä 5-10 minuuttia. Tästä on paljon hyötyjä, olet sitten artisti, joka etsii inspiraatiota tai kirjailija jolla on este luovuudessaan, tämä tekniikka voi auttaa vapauttamaan oikean aivopuoliskon luovuuden. Oikean sieraimen kautta hengittäminen taas aktivoi vasenta aivopuoliskoa ja on yhteydessä loogiseen ajatteluun ja analyyttiseen ajatteluun. Minä tosiaan alun perin löysin yhteyden naiseuteeni ja oikeaan aivopuoliskooni joogan ja meditoinnin kautta. Sitä kautta sain myös yhteyden tunteisiini auki. Kun haluamme yhdistyä uudelleen kadoksissa olleeseen naiseuteemme, se tarkoittaa myös sitä, että syleilemme niitä puolia, jotka yhteiskunta häpeää ja hiljentää. Nämä puolet itsestämme ovat juuri niitä osia, jotka ”ovat liikaa”, ”eivät ole tarpeeksi” tai ovat ”vääränlaisia”. Päiväkirjan kirjoittaminen  voi auttaa näiden puolien esiin tuomisessa. Sinne voit reflektoida hetkiä, jolloin tunsit häpeää tai että sinut hiljennettiin. Voit kirjoittaa sinne esim. vastauksia näihin kysymyksiin:

Mitä puolia itsestäsi sinua on opetettu häpeämään ja miksi?

Miten nämä puolet palvelevat sinua jos ilmaiset niitä?

Miten voit kunnioittaa näitä osia itsestäsi päivittäisessä elämässäsi?

Mitkä pelot estävät sinua olemasta aito oma itsesi?

Missä olet hyväksynyt vähemmän kuin ansaitset?

 Missä olet hiljentänyt äänesi ja valosi tai pettänyt totuutesi jotta säilyttäisit rauhan?

Varjotyöskentely voi auttaa sinua tunnistamaan, missä olet sisäistänyt yhteiskunnan viestin arvoosi, menestykseesi tai identiteettiisi littyen. 

Minkälainen on sinun sisäinen Lilithisi?