Rajojen asettaminen

 

                                                        

Kun olet tunnistanut, että olet emotionaalisen pahoinpitelyn kohteena, on aika kohdata pahoinpitelijä. Keskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen ja ratkaisuun, ei aloittaa riitaa, joten ole jämäkkä mutta ystävällinen kun puhut hänelle. Ennen keskustelua, kertaa mielessäsi asiat, jotka koet emotionaaliseksi pahoinpitelyksi. Vaikka päättäisit lopettaa suhteen, pysy jämäkkänä päätöksessäsi ettet halua aiheuttaa riitaa, jossa he voisivat manipuloida sinua. Jos olet jo kohdannut pahoinpitelijäsi ja päättänyt pysyä yhdessä, mutta huomaat että sama käytös jatkuu edelleen, on aika kerrata rajojasi. Puhu hänelle uudelleen ja ole hyvin selvä sen suhteen, minkälaista käytöstä et siedä. 

Pahoinpitelijä saattaa yrittää vedota syyllisyydentuntoosi, mutta ole hyvin selvä siinä, että et tee mitään syyllisyydentunnosta. Vaikein osio pahoinpitelijän kohtaamisessa saattaa olla päätöksessä ja rajoissa pysymisessä. Kun olet kertonut rajasi, on elintärkeää, että seisot jämäkkänä päätöstesi takana. Kerro hänelle, mitkä seuraukset ovat ja sitten toteuta ne, jos pahoinpitely jatkuu. Älä anna itsesi pudota takaisin pahoinpitelyn sykliin. Tässä voisi olla apuna myös se, että sinulla olisi joku tukihenkilö. Kun joku tukihenkilö tietää tilanteesta, voi olla helpompaa pysyä päätöksessä, siinäkin tapauksessa, että päätät lähteä suhteesta. 

Monet pahoinpitelijät eivät tiedosta tekojaan. Entinen puolisoni ei tiedostanut omaa käytöstään ja vaikka kävimme pariterapiassa ja kerroin terapeutin läsnäollessa hänelle hänen käytöksestään, siihen ei tullut kuitenkaan muutosta. Lopulta tajusin, että ainoa ratkaisu minkä voin tehdä, oli lähteä suhteesta. Otoyan mukaan joskus terapia voi auttaa ja suhteet pahoinpitelijään voidaan pelastaa. Joissain tilanteissa on kuitenkin parempi vain lähteä. 

Kirjassaan Signs of Emotional Abuse: Finding the Line Between Acceptable Human Behaviour and Abuse (2018) Lana Otoya neuvoo pahoinpitelijän kohtaamisesta seuraavaa: 

·       - On ok yrittää selvittää asiat pahoinpitelijän kanssa

·      -  Henkinen pahoinpitelijä voi olla puoliso, vanhempi, sisarus, ystävä tai jopa työnantaja

·       - Joskus voit tarvita tilanteessa henkiseksi tueksi jonkun henkilön

·       - Jos et halua tukihenkilöä, voi olla joissain tilanteissa parempi hoitaa tilanne puhelimessa

·       - Valitse aika ja paikka jossa haluat tehdä kohtaamisen

·       - Harjoittele etukäteen pahoinpitelystä puhumista

·       - Yritä pysytellä ystävällisenä ja rauhallisena

·       - Tee selväksi, että heidän käytöksellään on seurauksia

·       - Pidä seurauksista kiinni, jos käytös jatkuu 

Kirjassaan The Better Boundaries Workbook: A CBT-Based Program to Help you Set Boundaries Sharon Martin kertoo että kommunikaatiossa on 3 perustyyppiä; passiivinen, aggressiivinen ja assertiivinen. Kun olemme passiivisia, emme kunnioita omia tunteitamme, koska emme puhu siitä mitä tarvitsemme tai emme ole rehellisiä siinä mitä tunnemme; minimoimme omat tarpeemme ja tunteemme miellyttääksemme toisia. Kun olemme aggressiivisia, emme kunnioita toisten ihmisten tarpeita ja tunteita, olemme kovia, totuudellisia, satuttavia ja vaativia, uskoen, että omat tarpeemme ja tunteemme menevät toisten tarpeiden ja tunteiden edelle. Kun olemme assertiivisia, välitämme tarpeemme ja tunteemme selkeästi ja suoraan, tavalla joka kunnioittaa itseämme ja toisia. Jos rajasi vaatii sitä että jonkun toisen on ryhdyttävä toimeen, kannattaa pyytää eikä vaatia. Vaatimukset luovat puolustautumisen tarvetta ja vastustusta enemmän kuin yhteistyötä. Käyttämällä minä-lauseita ja olemalla halukas kompromisseihin saa paljon enemmän aikaan.

On normaalia tuntea itsensä vihaiseksi tai turhautuneeksi kun tarpeesi eivät täyty. Monilla tämä johtaa syyttelyyn ja vaatimuksiin. Esimerkiksi saatat sanoa toiselle: lakkaa olemasta niin äänekäs! Ottaisit paremmin toiset huomioon! Tämä lähestymistapa ei johda yhteistyöhön tai ymmärrykseen, toinen vain menee puolustuskannalle. Minä-lauseilla sen sijaan voit kommunikoida miltä sinusta tuntuu ja mitä sinä haluat. Minä-lauseet toimivat hyvin, sillä kun keskityt siihen mitä sinä tunnet, on helpompi saavuttaa empatiaa kuulijassa. Joskus ihmiset eivät ole tietoisia siitä, miten heidän käytöksensä negatiivisesti vaikuttaa toisiin, mutta kun kerromme heille, että he satuttavat meitä, he saattavat olla halukkaampia muuttumaan tai tekemään kompromisseja.

Tässä on minä lauseen peruskaava:

·           - Minä tunnen että….

·           - Kun sinä…

·           - Haluaisin että sinä…

Esimerkki: Tunnen itseni turhautuneeksi kun sinä et kerro minulle että tulet myöhään kotiin ja haluaisin että esimerkiksi lähetät minulle tekstiviestin jos olet tulossa kotiin myöhemmin kuin 18.30. Voitko sinä tehdä niin?

Kun asetamme rajoja, meidän pitää olla johdonmukaisia ja tiukkoja, varsinkin niiden kanssa, jotka vastustavat rajojamme. Jotkut voivat yrittää puskea takaisin riitelemällä tai käyttämällä passiivis-aggressiivisia keinoja (esimerkiksi teeskentelemällä etteivät kuulleet sinua) siinä toivossa että perääntyisit. Saatat joutua toistamaan rajojasi useita kertoja ennen kuin jotkut ihmiset tajuavat, että olet tosissasi rajojesi kanssa ja että niiden rikkomisesta on seurauksia.

Myös sillä on merkitystä, miten kommunikoit. Esimerkiksi äänensävysi saattaa totaalisesti muuttaa viestisi sisällön. Kun asetat rajoja, tähtää miellyttävään, mutta jämäkkään äänensävyyn, joka välittää itseluottamusta ja vastaanottavaista asennetta. Huutaminen voi tuntua voimaannuttavalta tai jopa tarpeelliselta ihmisten kanssa jotka puhuvat päälle tai korottavat ääntään. Mutta edelleenkin, huutaminen ei kannusta kuuntelemiseen tai yhteistyöhön. Entisellä puolisollani oli usein tapana alkaa korottaa ääntään, jos asiat eivät sujuneet hänen toivomallaan tavalla. Lopulta opin sanomaan hänelle rauhallisesti, että jos korotat ääntäsi minulle, lopetetaan keskustelu tähän ja palataan siihen sitten kun olet rauhoittunut. Tämä ei ollut minulle todellakaan helppoa, sillä olin tottunut normaalisti tällaisissa tilanteissa vaikenemaan. Menin yleensä vain kerta kaikkiaan täysin lukkoon. Ja tämä sama malli on toistunut myös muissa tilanteissa, joissa minua vastaan on jollain tavalla hyökätty. Tämäkin tulee varmasti lapsuudesta, jossa äidin hyökätessä huutamalla oli paras vain olla hiljaa, niin kuin näin isänkin tekevän. Hätätilanteessa ihmisellä on tapana joko taistella, paeta tai lamaantua. Taistele, pakene tai lamaannu – Hädässä et voi valita miten reagoit | Yle

Kun olet kommunikoinut rajasi, on tärkeää myös pitää niistä kiinni. Ja jos rajojasi rikotaan, rikkomuksesta pitää olla seurauksia. Joskus kuitenkin, vaikka teemme kaiken oikein -käytämme assertiivisia kommunikaatio kykyjä, olemme selviä sen suhteen mitä haluamme ja teemme pyyntöjä, ei vaatimuksia, silti jotkut ihmiset eivät näytä kunnioittavan rajojamme. Kun näin käy, saatat olla tekemisissä haastavan persoonan kanssa.

Yleensä haastavilla persoonilla on seuraavia tuntomerkkejä:

·           - He käyttäytyvät etuoikeutetusti niin kuin normaalit säännöt eivät koskisi heitä

·           - He manipuloivat toisia saadakseen sen mitä haluavat

·           - He jatkuvasti ylittävät rajojasi

·           - He eivät ota toisten ihmisten tunteita tai tarpeita huomioon

·           - He syyttävät toisia, eivätkä ota vastuuta teoistaan

·           - He esittävät kohtuuttomia vaatimuksia

·          -  He kieltäytyvät kompromisseista

·            -  He kokevat aina olevansa oikeassa

·           - He huutavat, kiroilevat, kritisoivat ja nimittelevät jos asiat eivät mene heidän mielensä             mukaan

·          -  He saattavat olla arvaamattomia ja fyysisesti aggressiivisia

·           - He valehtelevat

·          -  He käyttävät passiivis- aggressivisia tekniikoita (esim. mykkäkoulu, unohtelu tai                 kritisoiminen verhottuna kohteliaisuuteen)

·          -  He juoruavat tai puhuvat pahaa ihmisistä heidän selkänsä takana

·           - He esittävät uhria

·           - He vähättelevät arvojasi, uskoasi ja valintojasi

·           - Heiltä puuttuu aito kiinnostus sinuun tai elämääsi

·           - Harvoin pyytävät anteeksi tai jos pyytävät, se kuulostaa epäaidolta

·           -Painiskelevat esim. erilaisten addiktioiden kanssa, mutta eivät halua muuttua

Kun olemme tekemisissä haastavien henkilöiden kanssa, pitää rajojen asettamisessa ottaa erilainen lähestymistapa kuin muiden ihmisten kanssa. Normaalit strategiat eivät silloin toimi. Silloin meidän on keskityttävä turvallisuuteen, välttää valtataisteluja ja keskittyä niihin asioihin joita voimme kontrolloida.

Haastavien henkilöiden kanssa rajoja asettaessa turvallisuuden pitää olla sinun ykkösprioriteettisi. Voit varmistaa sen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

·          -  Jos joku on ollut väkivaltainen, aggressiivinen tai uhannut sinua jollain tavalla, käy                    tällaiset keskustelut julkisella paikalla tai tukihenkilön läsnäollessa

·           - Jos et koe oloasi turvalliseksi hänen seurassaan, kommunikoi tekstiviesteillä,                         sähköpostilla tai puhelimitse.

·           - Hae tarvittaessa lähestymiskieltoa

·           - Luo turvallisuus-suunnitelma, joka sisältää turvallisen paikan johon voi tarvittessa                   mennä, tukihenkilöiden puhelinnumeroita jne…

Kukaan ei halua ajatella tarvitsevansa turvallisuussuunnitelmaa tai lähestymiskieltoa ja toivottavasti sinun ei tarvitsekaan, mutta kannattaa olla valmistautunut. Ehkä et ole tottunut laittamaan itseäsi etusijalle ja voi olla todella vaikeaa tehdä niin. Pääset sinne tekemällä pieniä muutoksia ja turvallisuuden priorisointi on ensimmäinen askel.